Näinhän siinä kävi, eli ei sitä polvea korjata, kun siitä vois tulla huonompi ku ennen. Paranemaan päin on ja kohta vois olla saumat skedelle, ulkonakin vielä ilmat ois kohillaan. Ortopedi oli sitä mieltä, että ei oo mitään järkeä lähteä silpomaan, kun noin hyvin toimii ja harvoin kipeytyy pahaks, eikä myöskään pitäs kuluttaa muuta polvea. Vaihtoehtoja ois ottaa joko pala pois tai yrittää se kiinnittää. Jälkimmäinen tarkottaa todella pitkää sairaslomaa ja hyvin epävarma operaatio, pala kun ei kuulemma semmosenaan tartu. Ensimmäinen tarkottaa aika hiton kuoppasta polvea.
Kysyin, että pitääkö se ruveta kiikkutuolimieheks (arvatkaa huvikseen kysyinkö tosissaan? en hitossa! oli vaan hyvä kuulla ortopedin mielipide..), niin käski vaan mennä takas rampille! Kuulemma on jotain kudosta välissä niin hyvin, että ei varmasti irtoo. Kipeytyy kuulemma toisinaan aina samalleen, mutta sitten levätään. Polvi kuulemma tosi hyvän olonen ja jämäkkä. Eli ihan hyväthän nuo uutiset oli!
Eli meikä ilmottautuu sessareille mahollisimman pian!! Ootteko poijjat käyny ulkona vielä tahkoomassa?
Blogia päivitellään kuhan keretään, menny aika pojan kanssa autoilla ajaessa. Pikkuneiti äitin kanssa kysissä parantelemassa kurkunpääntulehdusta...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti